Isoja Teosto-asioita
Teoston syyskokous ja ylimääräinen jäsenkokous järjestettiin 13.12.2023. Kokouksissa päätettiin kaksi isoa asiaa: Teoston kulttuurisäätiön perustaminen sekä kansallisten varojen lisäbudjetti vuodelle 2023. Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen taustoittaa molempia asioita.
Aloitetaan Teoston kulttuurisäätiön (Teosto-säätiö) perustamisesta, jota on valmisteltu runsaat neljä vuotta Teoston ja sen jäsenjärjestöjen yhteistyöllä. Jäsenjärjestöjä ovat Musiikintekijöiden lisäksi Suomen Säveltäjät ja Suomen Musiikkikustantajat.
Teoston ylimääräinen jäsenkokous hyväksyi perustamiseen liittyvät asiakirjat. Päätettiin muun muassa säätiön sääntöjen hyväksymisestä, sille siirrettävistä varoista sekä sen ensimmäisen hallituksen kokoonpanosta. Perustamispäätöksen jälkeen Teosto-säätiö on itsenäinen toimija, ja kuten säätiöillä aina, tälläkään ei ole hallitustaan korkeampaa päättävää elintä.
Ylimääräiselle jäsenkokoukselle esitettiin, että Teosto lahjoittaa säätiölle perustamisvaiheen peruspääomaksi noin 10 miljoonan euron arvosta sijoitusomaisuutta sekä toiminnan käynnistämisen kustannuksiin 400 000 euroa.
Varat lahjoitetaan Teosto-rahastosta. Lähivuosien suunnitelmissa on lahjoittaa säätiölle uutta peruspääomaa niin, että sen kokonaispääoma on noin 40 miljoonaa euroa. Koko tätä Teoston taseessa olevaa varallisuutta ei siis siirretä säätiöön kerralla. Näin Teoston jäsenistöllä säilyy kontrolli säätiön perustamisvaiheen onnistumisesta.
Sijoitustuottojen lisäksi Teoston tarkoituksena on lahjoittaa säätiölle kunakin vuonna noin 0,5 miljoonaa euroa kansallisista varoista.
Teosto-säätiö tukee luovan säveltaiteen edistämistä. Rahoitussuunnitelman mukaan sillä on tähän tarkoitukseen 1,4 miljoonaa euroa jo vuonna 2026, ja vähintään vastaava määrä vuosikaudet eteenpäin. Säätiöt ovat tarkoitettu ikuisiksi.
Säätiölle lahjoitettava varallisuus on Teoston kollektiivista omaisuutta, josta kenelläkään yksittäisellä oikeudenhaltijalla tai millään oikeudenhaltijaryhmällä ei ole oikeutta saada esimerkiksi tilityksiä.
Ensimmäinen toimintavuosi (2024) on toiminnan käynnistämisen aikaa. Säätiön hallitus määrittelee tukitoiminnan strategian, valitsee toimitusjohtajan sekä muut toimihenkilöt ja rakentaa säätiölle nettisivut ja apurahojen hakujärjestelmän. Verohallinnon ennakkopäätöksen mukaisesti säätiön on jo ensimmäisenä toimintavuotenaan jaettava tukina noin 0,8 miljoonaa euroa. Tämä tehdään todennäköisesti lahjoittamalla jo olemassa oleville tukitoimijoille varoja jaettavaksi apurahoina.
Tarkoitus on synnyttää hyvän kierre: kun Teosto-säätiö tukee oikeilla valinnoillaan kotimaista luovaa säveltaidetta, syntyy Teostolle lisää liikevaihtoa, josta koituu jälleen kansallisina varoina säätiölle siirrettäviä varoja, jotka jaetaan kotimaisen luovan säveltaiteen hyväksi. Tarkoitus on kasvattaa kotimaisen luovan säveltaiteen toimintaedellytyksiä, luoda kasvua.
Nyt on siis kyse historiallisesti merkittävästä asiasta ja mahdollisuudesta. Kannan huolta niin sanotun kevyen musiikin edustajien tukihakemisen suhteellisen lyhyestä kulttuurista. Meidän täytyy kyetä sanallistamaan tarpeemme oikein. Samalla säätiön hallituksen tulee oppia tunnistamaan kevyen musiikin toimintakenttä ja toimintatavat. Teosto-säätiöstä täytyy tulla myös kevyen musiikin asiantuntija sen kaikissa ilmenemismuodoissaan – toisin kuin monet muut kulttuurille tukia jakavat tukilähteet ovat.
……
Toinen iso uutinen on, että verottajan mukaan Teoston koronatuki ei olekaan luettavissa verottomaksi apurahaksi. Näin ollen kaikkien yli 2000 euroa tukea per vuosi saaneiden verotus tullaan oikaisemaan, ja koronatukiin tulee kohdistumaan jälkiverotus.
Verottaja lähetti kesällä 2023 Teostolle selvityspyynnön koronatuen myöntökriteereistä. Selvityksen jälkeen se ilmoitti kantanaan, että koronatuki ei ole ollut verovapaa apuraha tuloverolain 82 §:n näkökulmasta.
Syyskokous päätti Teoston hallituksen esityksen mukaisesti, että Teosto kompensoi nämä jälkiverot. Summa on kaikkiaan 950 000 euroa. Menettely tulee vaatimaan tekijältä aktiivisuutta: hänen tulee ilmoittaa Teostolle halukkuutensa kompensaatioon.
Teosto on yhteydessä jokaiseen jälkiveron kohteeksi joutuneeseen tekijään ja kertoo menettelystä sekä vaadittavista toimista. Teosto pyytää myös heiltä valtakirjan asian hoitamiseksi verottajan kanssa. Tavoitteena on, että tilanteesta aiheutuisi tekijöille mahdollisimman vähän harmia ja haittaa.
Koronatuen valmistelua ohjasi linjaus, että tukirakenteen tulee perustua lainsäädäntöön ja verottajan antamiin ohjeistuksiin. Valmistelu, jossa oli mukana myös KPMG:n veroasiantuntija, tähtäsi siihen, että tuki olisi täyttänyt verottoman apurahan kriteerit. Verottajan ennakkoratkaisu päätettiin kuitenkin jättää hakematta, koska se olisi viivästyttänyt koronatukiprosessia vähintään puoli vuotta. Tämä katsottiin kentän kriittisessä tilanteessa liian pitkäksi ajaksi.
Pandemian hillitsemiseen liittyneet viralliset ohjaukset osuivat juuri musiikintekijöiden ansaintaan, ja tiedossa oli, että vaikutuksia on odotettavissa sekä välittömästi että pitkällä aikajänteellä.
Valmistelun lähtökohta oli vilpitön: ajateltiin, että nyt jos koskaan on aika käyttää Teosto-rahaston varoja tekijöiden tukemiseksi. Tukea valmisteleva työryhmä, johon itsekin kuuluin, näki tärkeäksi toimia mahdollisimman nopeasti. Koronatukien tavoite oli lieventää rajoitusten aiheuttamia tulonmenetyksiä musiikin säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja kustantajille. Tuella haluttiin mahdollistaa taiteellisen työskentelyn jatkuminen koronatilanteen aikana.
Teoston koronatuet
Teosto myönsi koronatukea vuosina 2020–2022 yhteensä 4,5 miljoonaa euroa neljällä eri hakukierroksella. Tuen saamisen kriteerinä oli Teoston asiakkuus sekä riittävä määrä tilityksiä koronatukea edeltävinä kolmena vuotena. Koska tuki haluttiin kohdentaa ammattimaisille säveltäjille, sanoittajille ja musiikkikustantajille, tuen saamisen alaraja oli vähintään 1500 euron tilitys kolmen edeltävän vuoden aikana. Tukisummia maksettiin kaikkiaan 12 eri tukiluokassa, joista alimmat olivat 270 euroa ja ylimmät 5000–10 000 euroa.
Aku Toivonen
toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät
PS. Kansallisilla varoilla tarkoitetaan Teoston keräämistä esityskorvauksista tehtävää pidätystä. Siitä syntyvä euromäärä siirretään Teosto-rahastoon ja käytetään sieltä jäsenistön päättämin tavoin suomalaisen musiikin edistämiseen. Teoston jäsenistö päättää kansallisten varojen pidätysprosentin. Tällä hetkellä se on 6 %. Teoston oikeus kerätä kansallisia varoja perustuu Teoston asiakassopimukseen.